Huolien
puheeksi ottaminen terveydenhuollossa saattaa olla terveydenhuollon
ammattilaisille haasteellista, kuten käy esimerkiksi ilmi nuoren naisen Elaine Bromileyn
tapauksesta julkaistusta raportista. Raportissa kerrotaan, miten Bromiley kuoli
tultuaan nukutettavaksi rutiininomaista leikkausta varten, koska häntä ei saatu
hapetettua, eikä hänelle saatu asetettua hengitysputkea. Leikkaustiimin
hoitajat olivat tuoneet leikkaussaliin valmiiksi trakeostomiaa (reiän tekeminen
henkitorveen) varten välineet, mutta he eivät pystyneet ottamaan trakeostomian
tekoa puheeksi lääkäreiden kanssa. (Harmer 2005.)
Huolien
puheeksi ottaminen terveydenhuollossa on hoidon laadun ja potilasturvallisuuden
kannalta tärkeää. Huolien puheeksi ottaminen voidaan määritellä
kommunikoinniksi potilasturvallisuuden vaarantavista asioista tiedon,
kyseenalaistamisen tai mielipiteiden välityksellä tilanteissa, joissa välitön
toiminta on tarpeen potilaalle mahdollisesti aiheutuvan haitan
ennaltaehkäisemiseksi. (Schwappach & Richard 2018.) Huolien puheeksi
ottaminen ei kuitekaan aina ole helppoa. Terveydenhuollon ammattilaisilla
saattaa olla eri syitä vaieta, silloin kun pitäisi puhua. Lisäksi huolien
puheeksi ottamiselle saattaa ilmetä erilaisia esteitä. (Pattni ym. 2019.)
Yhdeksi
merkittävimmistä esteistä huolien puheeksi ottamiselle on todettu olevan
organisaatiossa vallitseva kulttuuri, jossa ei ole turvallista puhua tai
puheeksi otetut huolet sivuutetaan (Schwappach
& Richard 2018, Pattni ym. 2019). Tällaisen kulttuurin vallitessa
terveydenhuollon ammattilaisia ei kannusteta huolien puheeksi ottamiseen, eikä
heidän ääntään kuulla aktiivisesti (Pattni ym. 2019). Lisäksi huolien puheeksi
ottamisen esteeksi on kuvattu hierarkia ja valtasuhteet, mikä ilmenee muun
muassa hoitajista ja lääkäreistä muodostuvissa moniammattillisissa
hoitotiimeissä. Valtasuhteet huolien puheeksi ottamisen esteenä näkyvät myös
esimerkiksi työntekijöiden ja esimiesten sekä juniori ja seniori lääkäreiden
välisessä kommunikaatiossa. Huolien puheeksi ottamisen esteenä saattaa olla
myös yksilöllisiä tekijöitä, kuten terveydenhuollon ammattilaisen pelko itselle
mahdollisesti koituvista negatiivisista seurauksista. (Morrow ym. 2016, Pattni
ym. 2019.)
Huolien
puheeksi ottamisen edistämiseksi on kuvattu erilaisia ratkaisuja esimerkiksi
avoimen kommunikaation sekä rohkaisevan ja läpinäkyvän organisaatiokulttuurin
luominen. Hoitotyön esimiehet puolestaan voivat edistää huolien puheeksi
ottamista antamalla työntekijöille positiivista palautetta sekä olemalla
aidosti läsnä. (Morrow ym. 2016.) Hierarkian ja valtasuhteiden estettä huolien
puheeksi ottamiseen on pyritty madaltamaan muun muassa leikkaussaleissa
käytössä olevilla tarkistulistoilla. Lisäksi huolien puheeksi ottamista voidaan
edistää erilaisilla opetusinterventioilla kuten simulaatioharjoittelulla.
(Pattni ym. 2019.)
Huolien
puheeksi ottaminen on ensisijaisen tärkeää sekä eettisestä että taloudellisesta
näkökulmasta. Huolien puheeksi ottamisella saatetaan parantaa hoidon laatua ja
potilasturvallisuutta sekä vähentää potilaskuolleisuutta ja säästää
terveydenhuollon kustannuksia. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee
rohkeasti ottaa puheeksi meitä huolestuttavat asiat, joten speak up!
Kirjoittaja
Johanna Wiisak
SH, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
LÄHTEET:
Harmer M. 2005. The case of Elaine Bromiley. http://s753619566.websitehome.co.uk/wp-content/uploads/2018/06/ElaineBromileyAnonymousReport.pdf
[30.8.2019]
Morrow KJ, Gustavson AM & Jones J. 2016. Speaking
up behaviours (safety voices) of healthcare workers: A metasynthesis of
qualitative research studies. International
Journal of Nursing Studies. 64, 42–51.
Pattni N, Arzola C, Malavade1 A, Varmani S, Krimus L
& Friedman Z. 2019. Challenging authority and speaking up in the operating
room environment: a narrative synthesis. British
Journal of Anaesthesia. 122(2), 233–244.
Schwappach D & Richard A. 2018. Speak up-related
climate and its association with healthcare workers’ speaking up and withholding
voice behaviours: a cross-sectional survey in Switzerland. BMJ Quality & Safety. 27, 827–835.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.