Lapsen ja nuoren mielenterveyden tukeminen edellyttää kestävää kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä

Maailmanlaajuisesti tarkastellen lähes viidennes lapsista ja nuorista kokee mielenterveysongelmia. Puolet mielenterveyden häiriöistä alkavat ennen 14 ikävuotta ja ovat yleisempiä köyhissä kehittyvissä maissa, joissa terveyden edistämiselle ja tutkimustyölle tärkeät yhteiskunnalliset rakenteet ovat usein heikkoja. YK:n jäsenmaat ovat nostaneetkin mielenterveyshäiriöt keskeiseksi haasteeksi kestävän kehityksen turvaamiseksi (Agenda 2030).

Kestävä ja toimiva tutkimus- ja kehitystyö, tai niiden puute heijastuvat myös väestön hyvinvointiin yhteiskunnassa. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa erityishaasteena on, ettei riittäviä resursseja uusien innovaatioiden ja tutkimustulosten levittämiseksi ja jalkauttamiseksi juurikaan ole. Köyhyyden rinnalla julkisen sektorin palvelujen kuormitus, asenteet, perinteisiin traditioihin nojautuvat uskomukset ja rajoittunut tieteellinen tutkimustyö kohdistuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuitenkaan paraskaan organisaatio ei itsestään toimi ilman osaavia toimijoita. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa tutkimus-ja kehittämistyötä tulisi näin kohdentaa erityisesti lasten parissa työskentelevien perusterveydenhuollon henkilöstön sekä opettajien kouluttamiseen palvelurakenteiden vahvistamiseksi.

Rajoitetut terveydenhuollon kehittämisen resurssit pakottavat etsimään kustannustehokkaita uusia ratkaisuja erityisesti terveysteknologian innovaatioista (Brooks et al. 2011). Pelkästään uusien teknologisten sovelluksien kehittäminen ei itsessään ole kuitenkaan riittävää. Kehittämistoimintaa pitää myös pystyä arvioimaan, ammattilaisia kouluttamaan sekä toimintamalleja jalkauttamaan, ja taas osaamista arvioimaan. Esimerkkinä suomalaisen terveystieteellisen osaamisen jalkauttamisesta ja terveysteknologian kehittämisestä kehitysmaihin on Turun ammattikorkeakoulun johtama moniammatillinen kehittämishanke ”MEGA ─ Building capacity by implementing mobille intervention in SADC countries” (rahoitusnumero: 585827-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA2-CBHE-JP). MEGA edistää korkeakoulutuksen modernisaatioita Etelä-Afrikassa ja Sambiassa sekä kehittää mobiilisovelluksen lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden seulomiseksi. Kouluttamalla perusterveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöitä, kuten masennusta, itsetuhoisuutta ja päihteiden käyttöä mobiiliteknologiaan perustuvan intervention avulla, pyritään lasten ja nuorten hoitoon pääsyä ja mielenterveyspalvelujen kuormittavuutta helpottamaan kustannustehokkaasti. MEGA on osa Euroopan Unionin Erasmus+ rahoitusta.

MEGA-hankkeessa perusterveydenhuollon henkilöstön mielenterveyden alueen osaamistarpeita arviointiin validoidulla mittarilla (Korhonen et al. 2019). Tämän pohjalta kehitettiin kansainväliseen luokitukseen perustuva mobiilisovellus lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden seulomiseksi. Koulutusmateriaalit kehitettiin yhdessä paikallisten korkeakoulujen kanssa, joiden opettajat jalkautuivat perusterveydenhuoltoon edelleen kouluttamaan perusterveydenhuollon henkilöstöä. Hankkeessa on keskitytty erityisesti kulttuuristen erojen ja tapojen huomioiseen tekemällä tiivisti yhteistyötä myös paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Kulttuurisen kontekstin huomioiden on tärkeää, sillä uutta tietoa tai tapaa harvoin omaksutaan sellaisenaan, vaan oppija pyrkii sisällyttämään uuden mallin osaksi aiempaa kokemusta ja arvojaan. Yhtenä MEGA-hankkeen tuloksena on noussut esille terveydenhuollon henkilöstön vahva halu kouluttautumiseen ja vastuunottamiseen kestävästä kehityksestä. Kuitenkin edelleen erityisesti mielenterveyteen liittyvät asenteet, leimaantuminen, väärä tieto ja uskomukset vaikuttavat nousevan pintaan, aivan kuten meillä Suomessa. Tämä tuo erityishaasteensa mielenterveysalan tutkimukselle.

Käsitykset mielenterveydestä ovat myös yhteydessä yksilön omaan menestykseen yhteiskunnassa. WHO:n (2013) mukaan hyvä terveyden lukutaito heijastaa erityisesti taloudellista menestystä ja yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Toisaalta, mitä huonompia ovat terveys ja sen myötä kasvaneet terveyspalvelujen tarpeet, sitä huonompaa näyttäisi terveyden lukutaito olevan (Sørensen et al. 2019). Tämän takia myös MEGA hankkeessa selvitetään hoitajien mielenterveyden lukutaitoon liittyvää osaamista, sillä heidän osaaminen heijastuu lasten kehityksen turvaamiseen. Vaikka kehitysmaiden ongelmat tuntuvat usein kaukaisille, on viime vuoden osoittaneet, että huonosti voivien nuorten asema kehitysmaissa näkyy vääjäämättä myös Euroopassa ja sen taloudessa.

Lisää tietoa MEGA -hankkeesta:

Joonas Korhonen joonas.korhonen@turkuamk.fi

Mari Lahti mari.lahti@turkuamk.fi

MEGA-hanke: mega.turkuamk.fi

Kirjoittajat:

Lehtori Joonas Korhonen, TtM, tohtoriopiskelija, Sh (AMK), Turun ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hyvinvointi; Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Yliopettaja Heikki Ellilä, FT, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hyvinvointi

Yliopettaja Mari Lahti, TtT, Post Doc, Turun ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hyvinvointi; Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Lisää aiheesta:

• Brooks, H., Pilgrim, D., & Rogers, A. (2011). Innovation in mental health services: what are the key components of success?. Implementation science : IS, 6, 120. https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-120
• Furnham, A., & Swami, V. (2018). Mental health literacy: A review of what it is and why it matters. International Perspectives in Psychology: Research, Practice, Consultation, 7(4), 240-257.
• Ganasen, K.A., Parker, S., Hugo, C.J., Stein, D.J., Emsley, R.A. & Seedat, S. 2008, "Mental health literacy: focus on developing countries", African journal of psychiatry, vol. 11, no. 1, pp. 23-28.
• Harvey, G. & Kitson, A. 2016, "PARIHS revisited: from heuristic to integrated framework for the successful implementation of knowledge into practice", Implementation science : IS, vol. 11, pp. 33-016-0398-2.
• Jack, H., Wagner, R. G., Petersen, I., Thom, R., Newton, C. R., Stein, A., Kahn, K., Tollman, S., & Hofman, K. J. (2014). Closing the mental health treatment gap in South Africa: a review of costs and cost-effectiveness. Global health action, 7, 23431. https://doi.org/10.3402/gha.v7.23431
• Kutcher S, Perkins K, Gilberds H, Udedi M, Ubuguyu O, Njau T, Chapota R and Hashish M (2019) Creating Evidence-Based Youth Mental Health Policy in Sub-Saharan Africa: A Description of the Integrated Approach to Addressing the Issue of Youth Depression in Malawi and Tanzania. Front. Psychiatry 10:542. doi: 10.3389/fpsyt.2019.00542
• Korhonen, J., Axelin, A., Grobler, G., & Lahti, M. (2019). Content validation of Mental Health Literacy Scale (MHLS) for primary health care workers in South Africa and Zambia ─ a heterogeneous expert panel method. Global health action, 12(1), 1668215. https://doi.org/10.1080/16549716.2019.1668215 
• Lahti M, Groen G, Mwape L, et al. Design and Development Process of a Youth Depression Screening m-Health Application for Primary Health Care Workers in South Africa and Zambia: An Overview of the MEGA Project. Issues in Mental Health Nursing. 2019; 21: 1-7
• Sørensen et al. 2019.Health literacy in Europe: comparative results of the European health literacy survey (HLS-EU)
• WHO 2013. Health Literacy. The Solid Facts. edit: Kickbuscg I, Pelikan J, Apfel F & Tsouros A.