Keneltä, milloin ja miten? Tietoon perustuva suostumus lasten ja nuorten tutkimuksesta

 

Lasten ja nuorten osallistuminen tutkimukseen antaa arvokasta tietoa siitä, miten lapset ja nuoret tarkastelevat maailmaa, mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä, ja miten yhteiskunta ylipäänsä ottaa heidät huomioon. Yhteiskuntaa on pitkään tarkasteltu aikuisten näkökulmasta tai niin, että aikuiset tietävät mitä lapset ja nuoret tarvitsevat ja mikä on heille parhaaksi. Tämä pitää osittain paikkansa, mutta lapsilla ja nuorilla on myös oikeus ilmaista mielipiteensä asioihin, jotka koskettavat heitä.  Tätä oikeutta osallisuuteen turvaavat Lasten oikeuksien sopimus, lainsäädäntö (esim. Perustuslaki ja Nuorisolaki) ja terveyspalveluiden osalta lasten ja nuorten osallisuutta on pyritty edistämään sote-uudistuksen LAPE-muutosohjelmassa. Lasten ja nuorten osallisuutta tunnistetaan nyky-yhteiskunnassa ja tutkimusta tehdään yhä useammin myös niin, että lapsia ja nuoria pyydetään osallistujiksi tutkimukseen.

Tutkimukseen osallistuvilta tulee pyytää aina tietoon perustuva suostumus osallistumiselle. Lasten ja nuorten kohdalla suostumukseen liittyvät kysymykset ovat monimutkaisempia kuin aikuisten kohdalla. Näitä kysymyksiä voisi summata kolmeen sanaan: keneltä, milloin, miten? Pyrin nyt antamaan tässä kirjoituksessa joitakin keskeisiä vastauksia jokaisen sanan osalta.

Keneltä pyydetään tietoon perustuva suostumus?

Lasten ja nuorten kohdalla tulee muistaa, että laillisesti jokainen alle 18-vuotias katsotaan vajaavaltaiseksi päätösten teossa. Näin ollen huoltajilla on oikeus päättää lapsen tai nuoren osallistumisesta tutkimukseen ja tietoon perustuva suostumus tarvitaan molemmilta huoltajilta. Huoltajien suostumuksen lisäksi lapsen ja nuoren suostumus tarvitaan myös, koska heillä on aina oikeus päättää osallistumisestaan tutkimukseen. Suostumuksen pyytäminen on siis eettinen velvollisuus tutkimuksessa. Lasten ja nuorten suostumuksen pyytämisestä on myös ohjeistanut Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), jonka mukaan 15 vuotta täyttäneiden kohdalla riittää lapsen/nuoren itsenäinen suostumus. Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta pitää myös 15 vuoden ikää rajana itsenäisen suostumuksen pyytämiselle, jollei tutkimukseen osallistuva ”ikäänsä, kehitystasoonsa sekä sairauden, vamman tai tutkimuksen laatuun nähden ole kykenemätön ymmärtämään tutkimuksen tai tutkimustoimenpiteen merkitystä”.

Milloin pyydetään tietoon perustuva suostumus?

Kuten jo edellisessä osiossa kuvasin, on lapsilta ja nuorilta pyydettävä aina suostumus osallistumisesta tutkimukseen. Huoltajien kohdalla on tiettyjä tilanteita, joissa riittää heidän informointinsa tutkimuksesta. TENK ohjeistuksen mukaan 15 vuotta täyttäneiden kohdalla huoltajia informoidaan tutkimuksesta, jos tutkimusasetelma ja -kysymykset sen sallivat. Huoltajien informoinnista voidaan poiketa silloin, kun tutkimuksesta kertominen voisi riskeerata lapsen tai nuoren terveyttä, turvallisuutta, tai tutkimusaihe on sensitiivinen tai arkaluontoinen (esim. lasten kokema perheväkivalta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen).

Alle 15-vuotiaiden kohdalla huoltajien suostumus tulee lähtökohtaisesti aina pyytää osallistumisesta, mutta edellä mainittujen sensitiivisten tai arkaluonteisten tutkimusaiheiden kohdalla voi olla perusteltua, ettei huoltajien suostumusta pyydetä lapsen itsemääräämisoikeuteen ja turvallisuuteen liittyvissä syissä. Näissä tutkimuksissa on ehdottaman tärkeää pyytää lausunto eettiseltä toimikunnalta (esim. yliopiston omalta) tutkimuksen eettisyydestä ennen tutkimuksen aloittamista.

Miten tietoon perustuva suostumus pyydetään lapselta ja nuorelta?

Lasten ja nuorten kohdalla tutkimukseen liittyvän tiedon välittäminen ja tietoon perustuvan suostumuksen pyytäminen tulee perustua lasten ja nuorten kehitystasoon. Tutkimuksesta ja suostumuksen pyytämisestä tulisi kertoa kielellä, joka on lapsilla ja nuorille ymmärrettävää heidän kehitystasonsa huomioiden. Tiedon välittämisessä voidaan myös käyttää luovuutta: tekstin lisäksi tutkija voi välittää tietoa kuvien, videoiden tai muiden visuaalisten keinojen kautta lapsille ja nuorille. Tutkimustiedotteen ja suostumuslomakkeen voi myös luetuttaa etukäteen lapsilla ja nuorilla, jolloin tutkija saa palautetta tekstin ymmärrettävyydestä suoraan kohderyhmältä. Lapsilta ja nuorilta voi myös pyytää ideoita, miten tiedon välittämisen ja suostumuksen pyytämisen voisi toteuttaa lapsille ja nuorille selkeällä tavalla. Pienten lasten kohdalla voi myös olla tarpeen, että tutkijan lisäksi suostumuksen pyytämisen havainnoi tutkimuksen ulkopuolinen henkilö, joka vahvistaa, että tutkija on saanut suostumuksen osallistumiseen lapselta. Lapsen ja nuoren suostumus tulee aina todentaa kirjallisesti ja dokumentoida kuten aikuisten osallistujien kanssa kanssa.

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti

TtM, väitöskirjatutkija

Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

mianlai(at)utu.fi

Twitter: @LaitiMinna 

Lähteet:

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 9.4.1999/488. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488#L2P8

Nuorisolaki 21.12.2016/1285. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161285#L6P24

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P6

Suomen UNICEF (2022). YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf viitattu 17.6.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2021). Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape- viitattu 17.6.2022.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 3/2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf