Hoitoeettisillä neuvottelukunnilla tukea terveydenhuollon eettiseen turvallisuuteen

Terveydenhuoltohenkilökunta kohtaa jokapäiväisessä työssään eettisesti haastavia tilanteita, jotka kohdistuvat muun muassa potilaiden hoitoon tai organisatorisiin rakenteisiin kuten johtamiseen (Jackson ym. 2013, Morley ym. 2020). Esimerkiksi sairaanhoitajat, jotka edustavat terveydenhuoltohenkilöstön suurinta ammattiryhmää, arvioivat oman moraalisen rohkeutensa korkealle tasolle ja ovat valmiita ottamaan esille potilaiden hoidossa esiintyviä eettisiä epäkohtia (Wiisak ym. 2022). Toisaalta sairaanhoitajat kokevat tarvitsevansa tukea eettiseen toiminnan toteuttamiseksi (Poikkeus ym. 2018). Esihenkilöt voivat tukea terveydenhuoltohenkilökunnan eettistä toimintaa omalla esimerkillään ja asettamalla toiminnalle reunaehdot (Ikola-Norrbacka 2010). Tukea voidaan saada myös organisaation tai yhteiskunnan rakenteista kuten eettisistä HaiPro -ilmoituksista sekä niiden asianmukaisesta käsittelystä tai lainsäädännöstä (Avanic 2016, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559, Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, Tiitinen & Silén 2016). Tukemalla terveydenhuoltohenkilökunnan eettistä toimintaa ja organisaation eettisiä toimintatapoja panostetaan laadukkaaseen ja eettisesti turvalliseen potilashoitoon. Keinovalikoimaan kuuluu myös hoitoeettiset neuvottelukunnat.

 

Hoitoeettisiä neuvottelukuntia on maassamme suhteellisen vähän (ETENE 2021). Lainsäädännössä määritellään terveydenhuollon alueellisista eettisistä toimikunnista, joiden tehtävänä on käsitellä ja ottaa kantaa tutkimuseettisiin kysymyksiin (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1999/488). Lainsäädännössä ei kuitenkaan mainita tai määritellä tahoja tai toimikuntia, joiden tehtävänä olisi vastata alueellisista terveydenhuollon toimintaan ja palveluihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Tämä olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää asiakkaiden ja potilaiden edun mukaisten, laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden toteuttamiseksi, joista määritellään lainsäädännössä (Laki hyvinvointialueesta 611/2021).

 

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hoitoeettisillä neuvottelukunnilla on positiivinen vaikutus työntekijöihin ja organisaatioihin. Niiden avulla voidaan lisätä ymmärrystä eettisistä kysymyksistä ja arvoista sekä tukea terveydenhuoltohenkilökunnan toimintaa ja voimavaraistumista. (Crico ym. 2021.) Hoitoeettisille neuvottelukunnille ei ole yksiselitteistä määritelmää ja niiden tehtävänkuvat vaihtelevat. Pääpaino niiden tehtävissä on kuitenkin ollut potilaiden hoitoon, terveydenhuoltoon tai käytännön hoitotyöhön liittyvissä eettisissä kysymyksissä. (ETENE 2021.) Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi hoitopalvelujen saatavuuteen, potilaan asemaan tai yhdenvertaisuuteen. Lisäksi neuvottelukunnat voivat toteuttaa organisatoristen toimintatapojen arviointia. Neuvottelukunnan jäsenistön muodostavat sidosryhmien edustajat ja mukana voi olla edustajia esimerkiksi hoitotyöstä, lääketieteestä, kehitysvammatyöstä, tutkimuksesta sekä politiikasta. (Magelssen ym. 2017, Crico ym. 2021, TAYS 2022.) 

 

Terveysala on jatkuvassa muutoksessa tieteenalojen kehittyessä. Sosiaali- ja terveysalan uudistus tuo mukanaan myös rakenteellisia muutoksia. Muutoksessa ei sovi unohtaa keskustelua eettisestä turvallisuudesta. Muutoksen voisi pikemminkin nähdä mahdollisuutena uusien toimintamallien luomiselle. Hoitoeettiset neuvottelukunnat tarjoavat yhden mahdollisuuden hyvinvointialueille toiminnan eettisen turvallisuuden vahvistamiseen.

 

Kirjoittajat:

Johanna Wiisak

SH, TtM, väitöskirjatutkija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

jmtpoh(at)utu.fi

 

Sunna Rannikko 

SH/TH, TtM, väitöskirjatutkija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

seeran(at)utu.fi

 

 

Lähteet:

Avanic Oy. (2016) Tuotteet ja palvelut. http://awanic.com/tuotteet-ja-palvelut/. [17.11.2021]

Crico C, Sanchini V, Casali PG & Pravettoni G. (2021) Evaluating the effectiveness of clinical ethics committees: a systematic review. Medicine, Health Care and Philosophy 24, 135–151

ETENE. 2021. Suomen sairaanhoitopiirien eettiset toimijat 2020. https://etene.fi/documents/66861912/0/ETENE_selvitystyo_saavutettava.pdf/210f5ca6-e70a-fc2f-d778-ef9eed143eb0/ETENE_selvitystyo_saavutettava.pdf?t=1612166114307 [28.9.2022].

Ikola-Norrbacka R. (2010). Johtamisen eettisyys terveydenhuollossa. Acta Wasaensia No 222. Julkisjohtaminen 14. Vaasan yliopisto, Vaasa.

Jackson D, Hutchinson M, Peters K, Luck L & Saltman D. (2013) Understanding avoidant leadership in health care: findings from a secondary analysis of two qualitative studies. Journal of Nursing Management 21, 572–580.

Laki hyvinvointialueesta 611/2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611 [29.8.2022].

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1999/488. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488 [28.9.2022].

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. (1992) https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 [28.9.2022].

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559. (1994) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559 [28.9.2022].

Magelssen M, Miljeteig I, Pedersen R & Førde R. (2017) Roles and responsibilities of clinical ethics committees in priority setting. BMC Medical Ethics. 1–8.

Morley G, Grady C, McCarthy J & Ulrich CM. (2020) Covid-19: Ethical Challenges for Nurses. Hastings Center Report 50, 35–39.

Poikkeus T, Suhonen R, Katajisto J & Leino-Kilpi H. (2018) ‘Organisational and individual support for nurses’ ethical competence: A cross-sectional survey’. Nursing Ethics 25(3), 376–392.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. (2014) https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 [29.8.2022].

Tiitinen L & Silén M. (2016) Sosiaalialan epäkohdat ja niiden käsittely – kyselyraportti. https://www.luc.fi/loader.aspx?id=2641402d-5a35-4f8c-84b0-88c107f5eb1e [29.8.2022].

TAYS. (2022) Hoitoeettinen neuvottelukunta. https://www.tays.fi/fi-fi/sairaanhoitopiiri/hallinto_ja_paatoksenteko/Hoitoeettinen_neuvottelukunta [29.8.2022].

Wiisak J, Suhonen R & Leino-Kilpi H. (2022) Whistle-blowers – Morally courageous actors in health care?. Nursing Ethics 0(0): 1–15. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/09697330221092341