Golf liikuttaa!

 

Kävipä kesällä niin, että aloitin golfharrastuksen. Miljöönä golfkenttä on miellyttävä ja kauniisti hoidettu, ihmiset tervehtivät toisiaan ja kokoontuvat pelaamaan yhdessä. Toimintaa säädellään kentällä sääntöjen ja  etiketin avulla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna golfia harrastavat ihmiset kaikista taustoista, mutta golfin harrastaminen on yleisempää miehillä, korkeammissa sosioekonomisissa ryhmissä ja vauraammissa maissa (1). Vietettyäni harjoitusalueella tuskaisia tunteja tekniikkaharjoittelun parissa, huomasin kuitenkin muutamia ilahduttavia asioita: golfia todellakin harrastetaan ”vauvasta vaariin”, ja junioritoiminnassa leikki ja yhdessä oppiminen ajavat kilpailullisten tavoitteiden ohi. Lisäksi toiminnassa huomioidaan erityisryhmät, kuten liikuntarajoitteiset ja kehitysvammaiset. Jos voimat eivät riitä 18-reikäisen radan kiertämiseen jalan, voi klubilta lainata golfauton.

UKK-instituutin Liikuntaraportti 2022:n mukaan suomalaisten päivittäinen liikunta on koronapandemian aikana edelleen vähentynyt, ja työikäisille suomalaisille kertyy keskimäärin 7 247 ja ikääntyneille 4 365 askelta päivässä. Nykyisen liikuntasuosituksen mukaan aikuisten tulisi liikkua siten, että viikon aikana sydämen sykettä kohottavaa, reipasta liikuntaa tulisi ainakin 2 t 30 min tai rasittavaa liikkumista 1 t 15 min ajan. Lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.(2) Maailmanlaajuisesti golfin harrastajia on yli 66 miljoonaa, ja Suomen golfseuroissa on noin 157 000 rekisteröityä jäsentä. Golf on yksi liikuntalajeista, jonka suosio kasvoi koronapandemian aikana, sillä ulkona tapahtuva harjoittelu ilman kontaktia on ollut helpompaa toteuttaa myös rajoitusten aikana. Suurimmat kasvuluvut ovat olleet juniori- ja naisharrastajissa. Golf siis liikuttaa, mutta millä intensiteetillä ja mitä terveyshyötyjä harrastaja siitä voi saada?

Tutkimuksissa, joissa arvioidaan golfin energiankulutusta, golf luokitellaan yleensä kohtalaisen rasittavaksi liikunnaksi. Energiankulutukseksi on arvioitu 264−450 kcal/tunti ja siten laskennallinen kokonaiskulutus golfkierroksella on 531­−2467 kcal riippuen intensiteetistä, henkilön koosta ja muista yksilöllisistä tekijöistä. Golfin pelaajat, jotka kävelevät koko 18-reikäisen kierroksen, kulkevat 11 245−16 667 askelta, mikä vastaa 6,4−12,9 kilometrin matkaa. Myös golfautolla liikkuessa pelaajat kulkevat jalan keskimäärin jopa 6280 askelta. Kirjallisuudessa ei vallitse yksimielisyyttä golfharrastuksen intensiteetin arvioinnista sykkeen perusteella, ja suurin osa luokittelee golfharrastuksen intensiteetin matalaksi, mutta osa määrittelee sen kohtalaiseksi tai korkeaksi.(3)

Useat golfin pelaajat jatkavat harrastustaan keski-ikään ja sen jälkeiseen aikaan. Golfin tutkitut terveyshyödyt iäkkäille ja heikompikuntoisimmille ovatkin nuorempia ja hyvässä fyysisessä kunnossa olevia selkeämpiä. Tutkimukset viittaavat siihen, että golf saattaa parantaa asento- ja liikeaistia, tasapainoa, lihaskestävyyttä ja toimintakykyä erityisesti iäkkäillä, kun taas nuoremmilla pelaajilla ei ole havaittu lihasmassan tai luun mineraalitiheyden lisääntymistä. Tutkimustieto siitä, miten golf vaikuttaa lihasten vahvistamiseen ja liikuntasuositusten tasapainoon, on kuitenkin vielä vähäistä. (3) Vaikuttaa siis siltä, että jo yksi kierros golfia viikossa voi täyttää liikuntasuosituksen sydämen sykettä kohottavan liikunnan osalta ja tarjota jonkin verran myös lihaskunnon ja liikehallinnan harjoitusta.

Lopuksi vielä hyviä uutisia: golfin pelaaminen voi lisätä elinajanodotetta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa verrattiin yhteensä 300 818 golfin harrastajaa ja ei-golfin harrastajaa, havaittiin golfin harrastajilla 40 prosenttia alhaisempi kuolleisuus. Tämä tulos voisi vastata jopa viiden vuoden lisäystä elinajanodotteessa sukupuolesta, iästä tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tutkimusasetelman ja tutkimukseen liittyvien rajoitusten vuoksi tätä ei voitu suoraan yhdistää golfiin liittyvään fyysiseen aktiivisuuteen. Huomioitavaa siis on, että syy-seuraussuhdetta ei tässä tutkimuksessa varmistettu vaan kysymys oli golfin harrastamisen yhteydestä alhaisempaan kuolleisuuteen. (4)

 

Kirjoittajan tiedot:
Riitta Rosio
ft, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto
hoitotieteen laitos
riitta.rosio(at)utu.fi

 

1)     Craig, R., Mindell, J., & Hirani, V. Health survey for England. Health and Social Care Information Centre. 2013.

2)     UKK-instituutti. Aikuisten liikkumisen suositus. 2019. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ Viitattu 10.10.2022

3)     Murray AD, Daines L, Archibald D, Hawkes RA, Schiphorst C, Kelly P, Grant L, Mutrie N. The relationships between golf and health: a scoping review. Br J Sports Med. 2017 Jan;51(1):12–19.

4)     Farahmand B, Broman G, de Faire U, et al.. Golf: a game of life and death—reduced mortality in Swedish golf players. Scand J Med Sci Sports 2009;19:419–24.