Sivut

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Pikkukeskosen imetyksen tukeminen

Äidinmaito, tuo ihmeellinen aine, on optimaalista ravintoa vauvalle ja tarjoaa myös keskosvauvalle erityisen tärkeitä ravinto- ja suoja-aineita kasvuun ja niin fyysiseen kuin kognitiiviseenkin kehitykseen. Koska pikkukeskosella ei syntyessään ole valmiuksia imeä äidin rintaa, maidontuotanto on käynnistettävä ja ylläpidettävä lypsämällä, mikä vaatii äidiltä paljon kärsivällisyyttä ja vaivannäköä.

Yhdysvaltalainen pilottitutkimus tarkastelee erittäin varhaisen lypsämisen aloituksen vaikutusta maidon määrään pikkukeskosten äideillä. Pikkukeskoset olivat syntyneet ennen 32. raskausviikkoa ja painoivat alle 1500 g syntyessään. Tutkimukseen osallistui 20 äitiä, jotka jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä ohjattiin aloittamaan maidon lypsäminen varhain, jo tunnin kuluessa synnytyksestä ja toinen ryhmä ”perinteisesti” 1–6 tuntia synnytyksen jälkeen. Äidit saivat henkilökohtaista ohjausta ensimmäisellä lypsykerralla ja sen jälkeen sairaalan normaalikäytännön mukaisen suullisen ja kirjallisen lypsyohjauksen. Rintamaidon lypsämistä suositeltiin vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Kaikki äidit kirjasivat lypsämänsä maidon määrän ja seurasivat maidonnousun ajankohtaa.

Tutkimusäitien vauvat olivat syntyessään keskimäärin 27-viikkoisia ja hieman alle kilon painoisia. Varhaisen aloittamisen ryhmän äitien maitomäärä ensimmäisen viikon aikana oli yli kaksinkertainen normaaliin aloitusajankohdan ryhmään nähden (1400 ml versus 600 ml viikossa). Myös kolme viikkoa synnytyksen jälkeen varhain lypsämisen aloittaneilla äideillä vuorokauden maitomäärä oli kaksinkertainen toiseen ryhmään verrattuna. Varhain lypsämisen aloittaneilla äideillä laktogeneesi II –vaihe, niin sanottu maidonnousu, käynnistyi myös merkitsevästi aikaisemmin kuin toisella ryhmällä.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että varhainen, jo ensimmäisen tunnin kuluessa aloitettu rintojen lypsäminen lisäisi merkittävästi äidinmaidontuotantoa pikkukeskosten äideillä. Tutkimuksen luotettavuutta kuitenkin heikentää sen pilottiluonne ja se, että tutkimuksessa oli varsin pieni otos. Kummassakin vertailuryhmässä oli vain 10 äitiä, joista muutama oli jo kokonaan lopettanut maidon lypsämisen kolme viikkoa synnytyksestä. Tuloksiin on siis syytä suhtautua kriittisesti ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.

Sinänsä mahdollisimman varhaisesta äidinmaidon lypsämisen aloittamisesta ei liene haittaa ja keskosvauvojen äideille jokainen mahdollisuus lisätä maidontuotantoa on erityisen tärkeä. Lypsyohjauksen aikaistaminen jo synnytyssalissa tapahtuvaksi ei myöskään ole mahdotonta, vaan vaatii vain pieniä käytännöllisiä uudelleen järjestelyjä sekä tahtoa muutokseen.

Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi

Kirjoituksessa referoidun tutkimusartikkelin tiedot:
Parker L.A., Sullivan S., Krueger C., Kelechi T. & Mueller M. 2012. Effect of early breast milk expression on milk volume and timing of lactogenesis stage II among mothers of very low birth weight infants: a pilot study. Journal of Perinatology 32(3), 205–209.

10 kommenttia:

  1. Hei Hannakaisa, kiitos kiinnostavasta jutusta!

    Muutamia kysymyksiä mulle heräsi: oliko tutkimuksessa yhtään kysytty sitä, miten äidit kokivat tuon lypsämisen varhaisen aloittamisen? Se ei varmaan ollut tutkimuksen pointtina, vaan maitomäärien vertailu, mutta kiinnostaisi silti!

    Toinen, käytännöllisempi kysymys:mitä varhaisen lypsyohjauksen aloittaminen sitten vaatisi? Millaisia käytännön järjestelyjä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Johanna, artikkelissa ei tosiaan äitien kokemuksia käsitellä. Ehdottomasti olisi kuitenkin tutkimisen arvoinen asia! Sinänsä lypsyohjauksen varhainen aloittaminen vaatisi synnytysosaston kätilöiltä tehtävien uudelleen järjestelyä mikäli lypsyt on aiemmin aloitettu vasta vuodeosastolla. Erityisiä välineitä ei alkuohjaukseen tarvita. Ja kuten toisesta kommentista käy ilmi, käytäntö on jo arkipäivää esim. Kuopiossa! Hienoa!!
      Yt. Hannakaisa

      Poista
  2. Kuopiossa varhainen lypsyohjaus aloitetaan jo ennen keskosen syntymää. Suurin osa keskosen äideistä on osastolla odottelemassa syntymää ja on sovittu käytäntö että perhettä käydään tapaamassa jo ennen syntymää ja antamassa mm. Imetys-ja kengurihoito-ohjaus ja opaslehtiset jo etukäteen.Äiti voi lypsää ensitipat jo ennen synnytystä valmiiksi koska tavoite on että keskosen suolisto saadaan kolonosoitua tunnin sisällä syntymästä OMAN äidin maidolla. Syntymän jälkeen äitiä ohjataan ja autetaan ihan kädestäpitäen lypsämään 3 t välein ympärivuorokauden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava juttu! Onko teillä tilastoa tai muuten tietoa keskosten imetyksestä tai äitien maitomääristä? Entä 'yllätys'keskoset, toteutuuko varhainen maitoaltistus heidän kohdallaan?
      Yt. Hannakaisa

      Poista
    2. Minna, tosi hienoa kuulla Kuopion käytännöstä! Erityisesti ilahdutti toi, että autetaan ihan kädestä pitäen. Olen niin monelta kuullut, että sanotaan vaan, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei auta.

      Hannakaisa, oliko muuten artikkelissa kerrottu tarkemmin, mitä se "henkilökohtainen ohjaus" oli? Saivatko halutessaan ihan tuota "kädestä pitäen" -apua?

      Niin ja vielä: on se hienoa, että tämä blogi on perustettu - ehkä samalla muutetaan sitä tämän hetken tilannetta, että tiede on vieläkin miesten maailma: http://www.tiede.fi/artikkeli/blogit/kaiken_takana_on_loinen/tiede_on_vielakin_miesten_maailma

      Tässä blogissa tuovat tutkijanaisetkin esiin asiantuntemustaan!

      Poista
    3. Hannakaisa Niela-Vilen3. huhtikuuta 2014 klo 14.44

      Hei, kyllä tutkimuksesta sai sen käsityksen, että henkilökohtainen ohjaus alussa oli aivan konkreettista 'kädestä pitäen' -ohjausta. On kyllä mielenkiintoista miten nämä ohjauskäytännöt voivat vaihdella aikalailla paljon yksin täällä Suomessa, saati maailmanlaajuisesti.

      Ja mitä tulee tuohon toiseen asiaan, niin ehkäpä näin hoitotieteen osalta yritämme kovasti panna kampoihin miehiselle tieteelle ja muuttaa tiedemaailmaa tasa-arvoisemmaksi!
      Yt. Hannakaisa

      Poista
  3. Kommentoisin Kuopion tilannetta näin imetysohjaajakouluttajan näkökulmasta. Vallitsevien hoitokäytäntöjen muuttaminen vaati ainakin meillä niin vauvatehon, prenataaliosaston, äitiyspolin, synnytyssalin kuin synnytysvuodeosastonkin henkilökunnan kouluttamista. Äitien palaute on ollut pelkästään hyvää. Maitomäärien hurja kasvu näkyi meillä noin 60 000 euron säästöinä äidinmaitokeittiökuluissa. Muutos siis kannattaa myös taloudellisessa mielessä puhumattakaan vauvojen terveydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannakaisa Niela-Vilen4. huhtikuuta 2014 klo 12.34

      Hei Minna, ja kiitos kommentistasi. Todella hienoa, että muutos on onnistunut noin loistavasti. Ja vaikka vauvojen ja äitien hyvinvointia ei voi rahassa mitata, raha ja säästöt ovat avainasemassa, kun päätöksiä näistä asioista tehdään. Olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin Kuopion prosessista, ensisijaisesti kiinnostaisi minkälaista koulutusta henkilökunnalle annettiin?

      Poista
    2. Meillä koko henkilökunta sai WHO:n 20 tunnin imetysohjaakoulutuksen. Lisäkoulutusta oli lisäksi ennenaikaisesti syntyneen ja sairaan vastasyntyneen imetyksestä/äidin maidon lypsämisestä sitä tietoa tarvitsevalle henkilökunnalle.

      Poista
  4. Lisäisin vielä, että prosessi on edelleen meillä Kysissäkin kesken ja jatkokoulutusta tarvitaan ja järjestetään koko ajan.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.