Yhdysvaltalainen pilottitutkimus tarkastelee erittäin
varhaisen lypsämisen aloituksen vaikutusta maidon määrään pikkukeskosten
äideillä. Pikkukeskoset olivat syntyneet ennen 32. raskausviikkoa ja painoivat
alle 1500 g syntyessään. Tutkimukseen osallistui 20 äitiä, jotka jaettiin
satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä ohjattiin aloittamaan maidon
lypsäminen varhain, jo tunnin kuluessa synnytyksestä ja toinen ryhmä
”perinteisesti” 1–6 tuntia synnytyksen jälkeen. Äidit saivat henkilökohtaista
ohjausta ensimmäisellä lypsykerralla ja sen jälkeen sairaalan normaalikäytännön
mukaisen suullisen ja kirjallisen lypsyohjauksen. Rintamaidon lypsämistä
suositeltiin vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Kaikki äidit kirjasivat
lypsämänsä maidon määrän ja seurasivat maidonnousun ajankohtaa.
Tutkimusäitien vauvat olivat syntyessään keskimäärin
27-viikkoisia ja hieman alle kilon painoisia. Varhaisen aloittamisen ryhmän
äitien maitomäärä ensimmäisen viikon aikana oli yli kaksinkertainen normaaliin
aloitusajankohdan ryhmään nähden (1400 ml versus 600 ml viikossa). Myös kolme
viikkoa synnytyksen jälkeen varhain lypsämisen aloittaneilla äideillä
vuorokauden maitomäärä oli kaksinkertainen toiseen ryhmään verrattuna. Varhain
lypsämisen aloittaneilla äideillä laktogeneesi II –vaihe, niin sanottu
maidonnousu, käynnistyi myös merkitsevästi aikaisemmin kuin toisella ryhmällä.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että varhainen, jo
ensimmäisen tunnin kuluessa aloitettu rintojen lypsäminen lisäisi merkittävästi
äidinmaidontuotantoa pikkukeskosten äideillä. Tutkimuksen luotettavuutta
kuitenkin heikentää sen pilottiluonne ja se, että tutkimuksessa oli varsin
pieni otos. Kummassakin vertailuryhmässä oli vain 10 äitiä, joista muutama oli
jo kokonaan lopettanut maidon lypsämisen kolme viikkoa synnytyksestä. Tuloksiin
on siis syytä suhtautua kriittisesti ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
Sinänsä mahdollisimman varhaisesta äidinmaidon lypsämisen
aloittamisesta ei liene haittaa ja keskosvauvojen äideille jokainen
mahdollisuus lisätä maidontuotantoa on erityisen tärkeä. Lypsyohjauksen
aikaistaminen jo synnytyssalissa tapahtuvaksi ei myöskään ole mahdotonta, vaan
vaatii vain pieniä käytännöllisiä uudelleen järjestelyjä sekä tahtoa
muutokseen.
Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa
Niela-Vilén
kätilö, TtM,
tohtorikoulutettava
Hoitotieteen
tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto
Turun
yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi
Kirjoituksessa
referoidun tutkimusartikkelin tiedot:
Parker L.A.,
Sullivan S., Krueger C., Kelechi T. & Mueller M. 2012. Effect of early breast milk
expression on milk volume and timing of lactogenesis stage II among mothers of
very low birth weight infants: a pilot study. Journal of Perinatology 32(3),
205–209.
Hei Hannakaisa, kiitos kiinnostavasta jutusta!
VastaaPoistaMuutamia kysymyksiä mulle heräsi: oliko tutkimuksessa yhtään kysytty sitä, miten äidit kokivat tuon lypsämisen varhaisen aloittamisen? Se ei varmaan ollut tutkimuksen pointtina, vaan maitomäärien vertailu, mutta kiinnostaisi silti!
Toinen, käytännöllisempi kysymys:mitä varhaisen lypsyohjauksen aloittaminen sitten vaatisi? Millaisia käytännön järjestelyjä?
Hei Johanna, artikkelissa ei tosiaan äitien kokemuksia käsitellä. Ehdottomasti olisi kuitenkin tutkimisen arvoinen asia! Sinänsä lypsyohjauksen varhainen aloittaminen vaatisi synnytysosaston kätilöiltä tehtävien uudelleen järjestelyä mikäli lypsyt on aiemmin aloitettu vasta vuodeosastolla. Erityisiä välineitä ei alkuohjaukseen tarvita. Ja kuten toisesta kommentista käy ilmi, käytäntö on jo arkipäivää esim. Kuopiossa! Hienoa!!
PoistaYt. Hannakaisa
Kuopiossa varhainen lypsyohjaus aloitetaan jo ennen keskosen syntymää. Suurin osa keskosen äideistä on osastolla odottelemassa syntymää ja on sovittu käytäntö että perhettä käydään tapaamassa jo ennen syntymää ja antamassa mm. Imetys-ja kengurihoito-ohjaus ja opaslehtiset jo etukäteen.Äiti voi lypsää ensitipat jo ennen synnytystä valmiiksi koska tavoite on että keskosen suolisto saadaan kolonosoitua tunnin sisällä syntymästä OMAN äidin maidolla. Syntymän jälkeen äitiä ohjataan ja autetaan ihan kädestäpitäen lypsämään 3 t välein ympärivuorokauden.
VastaaPoistaMahtava juttu! Onko teillä tilastoa tai muuten tietoa keskosten imetyksestä tai äitien maitomääristä? Entä 'yllätys'keskoset, toteutuuko varhainen maitoaltistus heidän kohdallaan?
PoistaYt. Hannakaisa
Minna, tosi hienoa kuulla Kuopion käytännöstä! Erityisesti ilahdutti toi, että autetaan ihan kädestä pitäen. Olen niin monelta kuullut, että sanotaan vaan, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei auta.
PoistaHannakaisa, oliko muuten artikkelissa kerrottu tarkemmin, mitä se "henkilökohtainen ohjaus" oli? Saivatko halutessaan ihan tuota "kädestä pitäen" -apua?
Niin ja vielä: on se hienoa, että tämä blogi on perustettu - ehkä samalla muutetaan sitä tämän hetken tilannetta, että tiede on vieläkin miesten maailma: http://www.tiede.fi/artikkeli/blogit/kaiken_takana_on_loinen/tiede_on_vielakin_miesten_maailma
Tässä blogissa tuovat tutkijanaisetkin esiin asiantuntemustaan!
Hei, kyllä tutkimuksesta sai sen käsityksen, että henkilökohtainen ohjaus alussa oli aivan konkreettista 'kädestä pitäen' -ohjausta. On kyllä mielenkiintoista miten nämä ohjauskäytännöt voivat vaihdella aikalailla paljon yksin täällä Suomessa, saati maailmanlaajuisesti.
PoistaJa mitä tulee tuohon toiseen asiaan, niin ehkäpä näin hoitotieteen osalta yritämme kovasti panna kampoihin miehiselle tieteelle ja muuttaa tiedemaailmaa tasa-arvoisemmaksi!
Yt. Hannakaisa
Kommentoisin Kuopion tilannetta näin imetysohjaajakouluttajan näkökulmasta. Vallitsevien hoitokäytäntöjen muuttaminen vaati ainakin meillä niin vauvatehon, prenataaliosaston, äitiyspolin, synnytyssalin kuin synnytysvuodeosastonkin henkilökunnan kouluttamista. Äitien palaute on ollut pelkästään hyvää. Maitomäärien hurja kasvu näkyi meillä noin 60 000 euron säästöinä äidinmaitokeittiökuluissa. Muutos siis kannattaa myös taloudellisessa mielessä puhumattakaan vauvojen terveydestä.
VastaaPoistaHei Minna, ja kiitos kommentistasi. Todella hienoa, että muutos on onnistunut noin loistavasti. Ja vaikka vauvojen ja äitien hyvinvointia ei voi rahassa mitata, raha ja säästöt ovat avainasemassa, kun päätöksiä näistä asioista tehdään. Olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin Kuopion prosessista, ensisijaisesti kiinnostaisi minkälaista koulutusta henkilökunnalle annettiin?
PoistaMeillä koko henkilökunta sai WHO:n 20 tunnin imetysohjaakoulutuksen. Lisäkoulutusta oli lisäksi ennenaikaisesti syntyneen ja sairaan vastasyntyneen imetyksestä/äidin maidon lypsämisestä sitä tietoa tarvitsevalle henkilökunnalle.
PoistaLisäisin vielä, että prosessi on edelleen meillä Kysissäkin kesken ja jatkokoulutusta tarvitaan ja järjestetään koko ajan.
VastaaPoista