Terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan tutkimus ja kehitys hoitotyössä: Missä mennään kansainvälisesti vuonna 2014?

Terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan tutkimusta, uusia menetelmiä ja innovaatioita esiteltiin kansainvälisessä ”Nursing Informatics (NI2014)” kongressissa Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa 21.–25. kesäkuuta 2014. Kongressi järjestettiin nyt kahdettatoista kertaa ja hyväksyttyjä tiedonhallintaan ja tietotekniikkaan liittyviä esityksiä oli yli 250. Paikalle oli kokoontunut noin viisisataa tutkijaa ja asiantuntijaa lähes kolmestakymmenestä maasta ympäri maailmaa. Kymmenkunta suomalaista kongressiin osallistujaa Turusta, Porista, Kuopiosta ja Oulusta viettivät juhannusjuhlaansa Taipein lämmössä tutustuen terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan uusiin tuuliin. Seuraava kansainvälinen ”Nursing Informatics” kongressi on vuonna 2016 Sveitsin Genevessä.

Kongressin esitykset kattoivat niin yksittäisen ihmisen terveyttä tukevan tietotekniikan esittelyä kuin kehitteillä olevien kansallisten terveystietokantojen esittelyä ja suurten tietomassojen tutkimusta (Big Data). Yksi pääaiheista oli menettelytavat, joilla voidaan edistää terveystiedon laatua, tiedonkulkua, kattavuutta ja saatavuutta yhteiskunnassa. Ratkaisuihin kuuluivat muun muassa erilaiset mobiililaitteet, käytössä olevan tietotekniikan edelleen hyödyntäminen sekä tiedonvälityksen ratkaisut eri tietojärjestelmien välillä. Esimerkiksi pilvipalveluiden käyttö niin terveystiedon hallinnassa kuin kansainvälisessä tutkimuskäytössä on selvästi lisääntymässä maailmalla.

Kongressissa esiteltiin myös keinoja, joiden avulla voidaan parantaa terveydenhuollon tiedonhallintaa, tiedon jatkokäyttöä, analysointia ja tutkimusta. Näihin keinoihin kuuluvat esimerkiksi alan käsitteistön kehitys ja yhtenäistäminen sekä erilaiset tiedonlouhinnan menetelmät. Tiedonlouhinnan avulla on mahdollista osoittaa hoidon vaikuttavuus ja kehittää uusia päätöksentekoa tukevia työkaluja myös hoitotyöhön. Tulevaisuudessa hoitotyön tiedon ja kirjaamisen laadun tärkeys tulee siis korostumaan entistä enemmän, jotta tietoa voidaan jatkojalostaa suurten tietomassojen louhinnassa ja analysoinnissa.

Potilasturvallisuus ja menetelmät, joilla varmistetaan terveydenhuollon turvalliset palvelut, olivat myös kongressiaiheiden keskiössä. Menetelmillä pyritään edistämään hoidon laatua tietotekniikan avulla ja hyödyntämään tietotekniikkaa hoitotyössä tapahtuvien virheiden vähentämiseksi. Tärkeitä aiheita kongressissa olivat myös käytännöt, joilla voidaan edistää hoitotyön tiedonhallinnan ja tietotekniikan osaamista, koulutusta, johtamista ja ammatillista kehitystä.

Kongressin esityksissä kiinnitettiin huomiota myös terveydenhuollon tietojärjestelmien erilaisiin käyttöongelmiin, jotka näyttävät olevan kansainvälisesti samankaltaisia. Kongressissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten inhimilliset tekijät ja tietojärjestelmien käytettävyys, terveyspalvelujärjestelmän työnkulku ja prosessien tehokkuus sekä teknologian käyttöönotto ja hyväksyminen vaikuttavat terveydenhuollossa. Keskustelu kattoi erilaisia toimintamalleja, joiden avulla tietotekniikan mielekästä käyttöä terveydenhuollossa voitaisiin edistää. Lisäksi painotettiin yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyviä seikkoja sekä tietojärjestelmien moniammatillisen kehittämisen ja arvioinnin tärkeyttä.

Kansainvälisesti terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan kehitys näyttäisi olevan menossa yhä enemmän yksilökeskeisempään suuntaan, jolloin terveydenhuollon asiakas itse ottaa suuremman vastuun omasta terveydestään. Tämä edellyttää kuitenkin sujuvampaa terveystietojen saatavuutta ja sitä, että yksilö itse pääsee muokkaamaan omia tietojaan. Monessa maassa tulevaisuuden tavoite on, että jokainen pääsee omiin sähköisiin terveystietoihinsa käsiksi paikasta riippumatta.

Terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan tutkimus on tuomassa paljon uusia välineitä helpottamaan arkea niin yksittäisille ihmisille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. Nyt suunta on kohti ennakoivia, osallistavia ja yksilöllisiä palveluita tukevia ratkaisuja. Vaikka monet asiat ovat meillä melko hyvällä mallilla, niin kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi ei ole kaikilla alueilla kehityksen kärjessä. Olisi erittäin tärkeää, että me hoitotyön ammattilaisina, asiantuntijoina ja tutkijoina löytäisimme innostuksen ja kiinnostuksen kohteita myös terveydenhuollon tiedonhallinnasta ja tietotekniikasta.

Laura-Maria Murtola

Sh, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

lmemur(at)utu.fi

Eriikka Siirala

Sh, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

eesiir(at)utu.fi

Heljä Lundgrén-Laine

Esh, TtT, kehittämisylihoitaja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hoitotyön toimisto

helja.lundgren-laine@tyks.fi