Hoitotyön taktisella tasolla tehtävä päätöksenteko ja johtamisen tasot

Hoitotyön taktiset päätöksentekijät leikkaus- ja anestesiaosastolla tekevät päivittäisessä johtamisessa jatkuvasti päätöksiä, joista osa vaatii välitöntä ratkaisua, kuten päivystysluenteisten toimenpiteiden aikatauluttaminen osaksi jo suunniteltua ja meneillään olevaa toimintaa, osa puolestaan kauaskantoisempia ja mahdollisesti vasta seuraavaan päivään tai viikkoihin vaikuttavia. Usein käytettävä aika on varsin pieni ja tällöin taktisella päätöksentekijällä tulisikin olla varmuus ja tieto päätöksen seurauksista (Simon 1987).  Kirurgista leikkaushoitoa vaativien potilaiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja arviolta yli 420 000 potilasta menee kirurgista hoitoa vaativaan toimenpiteeseen vuosittain. Näistä toimenpiteistä noin 20 % tehdään päivystysluonteisena ennalta määräämättömänä toimenpiteenä. (THL 2013.)  Päivittäisen johtamisen tulisi olla sujuvaa ja mutkatonta, sillä yhden leikkaussalitunnin hinta on noin 800-1000€, jolloin turhat viiveet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Taktiset päätöksentekijät ovat päivittäisestä johtamisessa toimivia vuorovastavaavia sairaanhoitajia, apulaisosastonhoitajia tai osastonhoitajia.

Perinteisesti johtaminen jaetaan strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon, joista jokaisella tehdään päätöksiä ja osallistutaan niiden valmisteluun (Simon 1987).  Strategisen tason johtaminen ja siellä tehtävät päätökset keskittyvät pääsääntöisesti kauaskantoisiin suunnitelmiin, joilla on vaikutusta useamman vuoden ajan (Calimli ym. 2014, Wachtel & Dexter 2008, Leonard & McAdam 2002).   Tällöin terveydenhuollossa johdon tehtävänä on huolehtia riittävä henkilökunta sekä osaaminen työtehtävän hoitamiseen. Hoitotyön tulee olla vaikuttavaa laadukasta ja tuloksellista sekä tulee huolehtia, että hoitotyössä on aineelliset ja aineettomat voimavarat perustehtävän toteuttamiseksi. (STM 2009b.) Taktisen tason johtamisessa tehtävät päätökset vaikuttavat päivittäisessä johtamisessa leikkaus- ja anestesiaosastolla juuri resurissien oikeaan kohdentamiseen ja leikkaussalien maksimaaliseen käyttöön. Taktisen päätöksentekijän rooli tällä johtamisen tasolla on välttämätön toiminnan eteenpäin viemiseksi. Johtamisen operatiivinen taso puolestaan keskittyy kliniinisen hoitotyön johtamiseen, joka voidaan määritellä myös esim. aikaperustaisesti. Tällöin operatiivinen johtaminen tarkoittaa päivittäisessä johtamisessa tehtävää päätöksentekoa. 

 Johtamisen eri tasoilla tehtäviä päätöksiä voidaan päätöksen luonteen vuoksi myös kutsua taktiseksi tai operatiiviseksi.  Operatiivinen päätöksenteko ei lisää tai vähennä olemassa olevaa työn määrää mutta päätökset vaikuttavat työn organisointiin sekä hoitohenkilökunnan työtehtäviin. (Wachtel & Dexter 2008.)

Juuri strategisen tason johtamista on tutkittu enemmän, taktisen tason johtamistutkimus on puolestaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Päivittäinen johtaminen hoitotyön taktisella tasolla ei ole kuitenkaan selkeä ja vastuutehtävien jaossa on epäselvyyttä. Tämän vuoksi johtamistason määrittely sekä eri tasoilla tehtävien päätösten luonteen tutkiminen on tärkeää, jolloin voimme paremmin kuvata taktisen päätöksentekijän työn kuvaa ja vastuuta sekä kehittää hoitotyön johtamista leikkaus- ja anestesiaympäristössä.

Eriikka Siirala, SH, TtM, TtT -opiskelija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

eesiir(at)utu.fi

Lähteet:

Calimli O., Türkeli S., Eken E. & Gönen H. 2014. Mining Level of Control in Medical Organizations. e-Health – For Contuniuty of Care. doi: 10.3233/978-1-61499-9-328. 328-332. 

Leonard D & McAdams R. 2002. The Role of the Business Exellance Model in Operational and Strategic Decision Making. 40(1). 17-25. 

Simon H. 1987. Making Management Decisions: the Role of Intuition and Emotion. Academy of Management EXECUTIVE. (1), 57-64. 

STM. 2009a. Sosiaali- ja terveysministeriö. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009–2013. Sosiaali- ja  terveysministeriön julakisuja 2009:3. Yliopistopaino. Helsinki.

STM. 2009b. Sosiaali- ja terveysministeriö. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009: 18. Yliopistopaino. Helsinki.

THL. National Institute forHealth and Welfare. 2013. Statistical Report 33/2013 Somatic Specialist Medical Care 2012.  http://www.thl.fi/en/web/thlfi-en/statistics/statistics-by-topic/specialised-health-care-services/somatic-specialist-medical-care

Wachtel R & Dexter F.  2008.  Tactical Increases in Operating Room Block Time for Capacity Planning Should not be based on Utilization. Anesthesia & Analgesia. 106(1), 215-226.