Sivut

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Pidetään kiinni pitkistä työvuoroista?



Pitkien työvuorojen tekeminen on yleistä ja suosittua terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa1-2. Pitkillä työvuoroilla tarkoitetaan yli kahdeksan tunnin työvuoroja. Pitkiä työvuoroja voidaan harkita, mikäli ne sopivat työn luonteeseen, kuormittavuuteen, tauotus on riittävää ja vuorojen välisestä riittävästä levosta huolehditaan työvuorosuunnittelussa.3 Pitkien työvuorojen hyötynä nähdään työn ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen1-2. Pitkät työvuorot vähentävät työssäolopäiviä, mikä helpottaa muun muassa lastenhoidon järjestämisen haasteita.2

Pitkillä työvuoroilla on myös kääntöpuolensa. Witkowski, Aiken ja Douglas (2012) ovat tutkineet työvuorojen pituuden, työuupumisen ja potilastyytyväisyyden yhteyttä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 577 sairaalassa työskentelevälle sairaanhoitajalle (n= 22 275). Työvuorot ryhmiteltiin niiden pituuden mukaan neljään ryhmään: 8-9 tuntia, 10–11 tuntia, 12–13 tuntia ja yli 13 tuntia. Yli 8 tunnin työvuorot sisälsivät usein ylitöitä, ellei kyseessä ollut suunniteltu 12 tunnin työvuoro. Potilastyytyväisyyttä arvioitiin sähköisellä kyselyllä, joka sisälsi kommunikaatioon, hoitotyöhön ja sairaalan ilmapiiriin liittyvät kysymykset.
Vertailtaessa eroa 8-9 tunnin ja 10–11 työvuoroja tehneiden hoitajien välillä todettiin että 10–11 tunnin työpäiviä tekevillä oli suurempi todennäköisyys työuupumukseen, työtyytymättömyyteen ja aikomukseen jättää työpaikkansa. Sama vaikutus oli myös 12–13 tuntia tehneiden kohdalla, vaikkakaan yhteys ei ollut yhtä vahva. Yli 13 tunnin työvuoroja tehneiden kohdalla yhteys oli kaikkein selvin.
Työvuorojen pituudella oli selkeä yhteys potilastyytyväisyyteen. 8-9 tunnin ja 10–11 tunnin kohdalla potilastyytyväisyydessä ei ollut suuria eroja.  Yli 13 tunnin työvuorojen kohdalla potilastyytymättömyys oli merkittävin. Vaikkakin vain 5 % työntekijöistä teki yli 13 tunnin työvuoroja, vaihteli näiden työvuorojen määrä sairaaloittain 0 % -40 % välillä.  Potilaat olivat tyytymättömiä muun muassa kommunikointiin, kivunhoitoon tai avun saamiseen. Tyytymättömyys hoitoon ilmaistiin myös haluttomuutena suositella sairaalaa ystäville tai perheenjäsenille.
Tutkimuksen mukaan 80 % sairaanhoitajista oli tyytyväisiä työyksikkönsä työvuorosuunnitteluun ja useimmissa sairaaloissa 12 tunnin työvuorot olivat osa vakiintunutta käytäntöä. Tyytyväisyys 12 tunnin työvuoroihin voi selittyä myös sillä, että näiden vaikutusta voi olla vaikea arvioida, koska kolmen työpäivän viikko on houkutteleva, ja joissain tapauksissa mahdollistaa jopa toisen työn vastaanottamisen.
Tulisiko esimiehen puoltaa vai jarruttaa pitkien työvuorojen suunnittelua? Hoitotyön esimiehen tehtävänä on punnita pitkien työpäivien positiivisia, mutta myös negatiivisia vaikutuksia. Pitkillä työvuoroilla on positiivisia vaikutuksia: muun muassa tyytyväisyys työvuorosuunnitteluun ja vähemmän muutoksia työvuoroissa. Toisaalta negatiivisina vaikutuksina ovat työtapaturmien lisääntyminen, vireystilan lasku ja unen laadun heikentyminen.4 Käytännön työelämässä pitkät työvuorot aiheuttavat haasteen myös äkillisten poissaolojen kohdalla. Yhtä poissaoloa kohden työvuoropuutoksen tarvitaan kaksi sijaista, kun työntekijä sairastuu pitkästä työvuorosta. Tämä on haaste, jonka kohdalla tulee tarkistaa oman organisaation kyvykkyys paikata äkillisiä poissaoloja, niin käytössä olevan henkilöstön kuin taloudellisten resurssienkin näkökulmasta.

Tuominen Outi, Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
ouantu@utu.fi

 Lähteet:
  1. Estryn-Behar M & Van der Heijden. 2012. Effects of extended work shifts on employee fatigue, health, satisfaction, work/family balance, and patient safety. Work 41: 4283-4290.
  2. Stimpfel A, Sloane D & Aiken L. 2012 The Longer The Shifts For Hospital Nurses, The Higher The Levels Of Burnout And Patient Dissatisfaction.  Health Aff  31(11): 2501–2509.
  3. Työterveyslaitos. 2014. Suosituksia työvuorojen suunnitteluun. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoaika/suosituksia_tyovuorojen_suunnitteluun/sivut/default.aspx
  4. Knauth P. 2007. Extended Work Periods. Industrial Health 45; 125–136.

 

1 kommentti:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.