Somea, kollegiaalisuutta ja kehittämistä Sairaanhoitajapäivillä

Terveiset Sairaanhoitajapäiviltä! Tuossa Suomen suurimmassa hoitotyön tapahtumassa on aina niin paljon ohjelmaa, että vain murto-osaan pystyy osallistumaan, mutta onneksi Twitterin kautta voi saada maistipaloja päivien annista laajemminkin. Osallistujien viestintä oli tänä vuonna niin aktiivista, että Sairaanhoitajapäivät pääsivät Suomen kymmenen twiitatuimman aiheen joukkoon!  Tästä sinäkin pääset lukemaan Sairaanhoitajapäivien twiittejä.

Hoitotyön asioiden ammatillinen käsittely sosiaalisessa mediassa on ilmeisesti alkanut kiinnostaa entistä suurempaa joukkoa, koska Dinah Arifullan luotsaamaan someaiheiseen työpajaan osallistui huomattavasti enemmän väkeä kuin vastaavaan kaksi vuotta sitten. Ehkä Sairaanhoitajaliiton julkaisemilla sosiaalisen median ohjeilla on jotain osuutta asiaan? Hieno juttu!

Sosiaalisen median näkökulma pääsi mukaan myös päivien aikana julkaistuun hoitotyön vuosikirjaan nimeltään Kollegiaalisuus hoitotyössä. Kirjoitimme siihen Dinahin kanssa artikkelin kollegiaalisuuden tukemisesta somessa, jonka idean Dinah tiivisti twiittiinsä nasevasti:

Kollegiaalisuus somessa on tiedon jakamista, yhteistyön mahdollisuus sekä keino tukea ammatillisessa kehittymisessä.

Ammatilliseen kehittymiseen kuuluu tutkitun tiedon hyödyntäminen. Tästäkin oli päivillä puhetta, ja Kristiina Junttila kysyikin Twitterissä siihen liittyen: ”Suomessa kaksi hoitotieteellistä julkaisua. Riittääkö se tutkitun tiedon saattamiseksi jokaisen sairaanhoitajan käyttöön?”

Itse arvelen, että perinteisiä hoitotieteellisiä lehtiä ei ehkä Suomessa tarvita enempää, mutta niiden lisäksi tarvittaisiin monia erilaisia kanavia tutkitun tiedon levittämiseen. Paperilehtien ja koulutuspäivien lisäksi kannattaisi kehittää monenlaisia tapoja hyödyntää nettiä tiedon jakamiseen. Blogien, Facebookin, Twitterin ja muiden somekanavien lisäksi esimerkiksi ammatillisissa nettilehdissä (kuten tässä uudessa lasten hoitotyön lehdessä) voidaan tuoda tiedettä ammattilaisten ulottuville helposti lähestyttävässä muodossa. Myös kehittämisprojekteista olisi syytä jakaa tietoa, jottei Kristiina Junttilan mainitsema trendi enää pitäisi paikkansa:

Aikaisemmin oli trendinä laatia jokaiseen yksikköön omat käytännöt ja ohjeet, kertoo Teija Korhonen. Ei kai enää?

Sairaanhoitajien pitäisi siis kollegiaalisesti jakaa tietotaitoaan ammattikunnan yhteiseksi hyväksi (ja sitä kautta tietenkin potilaan parhaaksi) mutta myös laajemmin eri alojen ammattilaisten kesken. Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistökin sanoi puheessaan:

Teille kertyy myös valtava määrä tietoa siitä, mitä ihmiselle kuuluu ja miten Suomi voi. Olisikin tärkeää, että tietonne tulisi hyödynnetyksi ja sitä voitaisiin tehokkaasti vaihtaa muiden viranomaisten kesken potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi.

Tähän haluaisin lisätä, että tärkeää olisi myös, että sairaanhoitajat osallistuisivat ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämän laatua koskevaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon yhteiskunnallisella tasolla, kuten sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa sanotaan. 

Itse puhuin päivillä asiakaslähtöisyydestä ja ammattilaislähtöisyydestä lasten hoitotyössä oman tutkimukseni kautta. Aiheeseen liittyy myös täällä blogissa aiemmin referoimani tutkimus, jossa käsiteltiin lasten osallistumista päätöksentekoon sairaalahoidossa (Runeson ym. 2002). Sosiaalista mediaa, kollegiaalista jakamista sekä hoitotyön käytäntöjen, asenteiden ja rakenteiden kehittämistä tarvitaan, jotta lapset tulisivat nykyistä paremmin kuulluksi terveydenhuollossa.

Kirjoittajan tiedot: 

Johanna Olli
Sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Puheenjohtaja, Lastenneurologian hoitajat ry 

s-posti:pj.lane.ry(at)gmail.com 
Twitter (suomeksi) 
Twitter (englanniksi)  
Oma blogi lapsista, lastenneurologisesta hoitotyöstä ja sen tutkimisesta. 

Yhteisblogi lapsinäkökulmaisesta tutkimuksesta   
LinkedIn 
ResearchGate


Lähteet:

Olli, J., Vehkakoski, T. & Salanterä, S. 2014. The habilitation nursing of children with developmental disabilities—beyond traditional nursing practices and principles?  International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being 2014, 9: 23106. http://dx.doi.org/10.3402/qhw.v9.23106

Runeson, I., Hallström, I., Elander, G. & Hermerén, G. 2002. Children’s Participation in the Decision-Making Process During Hospitalization: an observational study. Nursing Ethics 9 (6), 583–598.