tiistai 16. kesäkuuta 2015

Ajattelemalla ääneen saadaan tietoa osaston päivittäisestä toiminnasta -Ääneenajattelun menetelmän käyttö hoitotieteen tutkimuksessa





Mistä menetelmässä on kyse?
Tutkimusmenetelmän valintaa hoitotieteellisessä tutkimuksessa ohjaa asetelma ja tutkimuskysymykset. Oikeaa menetelmää käyttäen on mahdollista saada paras ja luotettavin tieto tutkimusongelmasta. Ääneenajattelun menetelmää käytetään tutkimuksissa, jotka liittyvät jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi tai halutaan saada tietoa tutkittavan henkilön ajatteluprosessissa (van Someren 1994). Menetelmän juuret ovat käytettävyystutkimuksen ja kognitiotieteiden alueella. Tässä menetelmässä tutkittavaa pyydetään ajattelemaan ääneen tiettyä asiaa, joka liittyy ongelman ratkaisemiseksi. Hänen ei tarvitse perustella  valintojaan, vaan menetelmä kohdistuu nimenomaan toimintaan (van Someren 1994.) Käytettävyystutkimuksessa ääneenajattelun avulla saadulla tiedolla pyritään parantamaan jonkin tietyn laitteen ominaisuuksia tai toimintaa. Kognitiotieteissä pyritään vastaamaan tutkittavan ajattelumalleihin tietyn ongelman ratkaisussa.

Hoitotieteen tutkimuksissa menetelmää on käytetty usein simuloiduissa tilanteissa, jotka ovat liittyneet tietyn kliiniseen toimintaan ja muunmuassa erilaisten hoitotilanteiden haasteiden tutkimiseen. Simuloidun havainnointitilanteen avulla  pystytään poistamaan mahdolliset ylimääräiset häiriötekijät ja havainnointitilanteissa ovat läsnä vain tutkittava ja havainnoija. Simuloidun menetelmän käyttö vaatii kuitenkin tutkittavalta resursseja mahdollisesti aineistonkeruuseen työajan ulkopuolla. 

Hoitotilanteet ja  osaston toiminta saattaa äkillisesti muuttua, jolloin simuloidusti havainnoimalla ei välttämättä saavuteta täsmällistä tietoa tutkimusongelmasta. Jonkin verran on tutkimusta ääneenajattelun menetelmän käytöstä aineistonkeruumenetelmänä todellisissa hoitoympäristössä ja osaston päivittäisen toiminnan johtamisessa (Aitken et al. 2011, Lundgrén-Laine et al. 2010). Kun aineisto kerätään todellisissa tilanteissa on muistettava, ettei tutkimusympäristöön, kuten osastoon voida vaikuttaa. Tällöin tutkimustilannetta ja tutkittavan oloa ei voida helpottaa tai määrätitellä ennalta (Fonteyn et al. 1993).

Aineiston keruu ja sen haasteet tutkijalle ja tutkittavalle
Aineiston keruussa voidaan erotella seuraavat vaiheet: Tutkittavan ohjeistus, tutkimustilanteen harjoittelu, aineiston keruu eli havainnonti ja loppuanalyysi. On tärkeää, että tutkittava saa ohjeistuksen sekä kirjallisesti, että suullisesti.(Ilves 2005.) Tutkimusluvan saatua tulee tutkittavan kanssa sopia aika, jolloin havainnointi suoritetaan. Havainnointi voi vaihdella muutamasta tunnista koko työvuoron kestään havainnointiin (Lundgrén-Laine et al. 2010). Tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista ja sen saa halutessaan keskeyttää (TENK 2012). Havainnointia tulisi harjoitella tutkittavan kanssa etukäteen, jotta varsinainen aineistonkeruutilanne olisi mahdollisimman luonteva.

Pääsääntöisesti ääneenajattelu tallennetaan myöhempää analysointia varten.  Havainnointi tilanteen tallentaminen on varsin yleistä ja tutkijan kannattaa pitää myös päiväkirjaa havainnoin aikana. Havainnointia on myös videoitu, mutta tulee harkita mitä uutta lisäarvoa videointi tuo ääneenajattelun nauhoittamisen ja päiväkirjamerkintöjen lisäksi (Lundgrén-Laine et al. 2010).

Havainnointi on haasteellinen tutkijalle. Hänen on  pystyttävä sopeutumaan osaston sen hetkiseen tilanteeseen ja toimia mahdollisimman neutraalisti normaalia toimintaa häiritsemättä.
Havainnoinin aikana tutkijan tulisi seurata varjona tutkittavaa ja mahdollisimman vähän häiritä tilanteen kulkua. Hänen tulee olla läsnä tilanteessa. Tutkija ei saa vaikuttaa osaston toimintaan eikä ilmaista näkemyksiään. Toisaalta on tärkeä, että häne tukee tutkittavaa ja myötäilee tämän ajatuksia. (Ilves 2005.) Mikäli tutkittava on pitkään hiljaa, voi tutkija rauhallisesti kysyä ja muistuttaa tutkittavaa taas ajattelemaan ääneen ajatuksiaan. Tutkittavalta havainnointi vaatii yhteistyötaitoja ja kykyä ilmaista omaa työtään. Tutkittava kuitenkin viimekädessä päättää itse mitä ajattelee ääneen.

Kun aineisto on kerätty, se litteroidaan eli kirjoitetaan auki tekstiksi.  Suositellaan, että aineiston litteroi henkilö, joka tuntee tutkittavan ympäristön. Tutkimuskysymyksestä riippuen käytetään erityyppistä analyysimenetelmää. Menetelmän kaikissa vaiheissa tutkimuksen aikana ja sen jälkeen noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Loppuraportissa käytetään usein alkuperäisiä viittauksia litteroidusta aineistosta, mutta näissä ei saa olla tunnistettavia tietoja tutkittavasta. (TENK 2012.)

Ääneenajattelun menetelmän hyödyt hoitotyölle
Ääneenajattelun menetelmää käyttäen voidaan kehittää esimerkiksi osaston toimintaan tietojärjestelmiä, joissa on hyödynnetty loppukäyttäjän tuottamaa tietoa reaaliaikaisesta tiedontarpeesta päätöksenteon tueksi. Menetelmää käyttäen saadaan osaston toiminnasta ja sen johtamisesta välitöntä tietoa, jolla pystytään osaston yksittäisiä toimintoja parantamaan. Aineiston keruun yhteydessä saatta ilmetä asioita, joita ei ennalta käsin olisi voinnut kuvitella.

Eriikka Siirala, sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
eesiir(at)utu.fi


Lähteet
Aitken L.M., Marshall A., Elliott R. & McKinley S. (2011) Comparison of 'think aloud' and observation as data collection methods in the study of decision making regarding sedation in intensive care patients. International Journal of Nursing Studies 48 (3), 318–325.

Fonteyn M.E., Kuipers B. & Grobe S.J. (1993) A description of think aloud method and protocol analysis. Qualitative Health Research. An International, Interdisciplinary Journal 3 (4), 430–441.

Lundgrén-Laine H. & Salanterä S. (2010) Think-aloud technique and protocol analysis in clinical decision-making research. Qualitative Health Research 20 (4), 565–575.

Ilves M. (2005) Ääneenajattelu. Teoksessa Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos B-2005-1, 209–222.

van Someren M.W., Barnard Y.F. & Sandberg J.A.C. (1994) The think aloud method. A Practical guide to modeling cognitive process. Academic Press. London.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti