Hoitotyön johtajuus ja johtajuuden tulevaisuus ovat herättäneet
paljon keskustelua. Julkisuudessa on keskusteltu hoitajataustaisen johtajuuden
rajoista (HS 12.3.2014) ja mahdollisuuksista (TEHY 2014 ). Suomen sairaanhoitajaliitto ry, SuPer, Tehy, Suomen
Terveydenhoitajaliitto ry, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
ry sekä Hallintoylihoitajat ry ovat yhteistyössä laatineet hoitotyön johtamisen
valtakunnalliset linjaukset. Linjauksen mukaan hoitotyön johtajia tarvitaan muun
muassa varmistamaan riittävät hoitotyön voimavarat sekä vastaamaan hoitotyön
kehittämisestä ja tutkimusedellytyksistä sekä johtamaan hoitotyön toimintaa,
taloutta ja henkilöstöä toimialueellaan jotta voisivat varmistaa
asiakaslähtöiset, vaikuttavat, turvalliset ja kustannustehokkaat palvelut (Taja
2014). Hoitotyön johtajan tehtävistä useimmat ovat liitettävissä
hoitajataustaisen johtajan osaamiseen. Hoitotyön tehtävien suunnittelu
(Drach-Zahavy & Dagan 2002, Locke ym. 2011) ja niihin liittyvät
hallinnolliset työt ovat osa hoitotyön esimiehen päivittäistä työtä.
Hoitotyön johtamista tarvitaan myös talouden ja kustannustehokkaiden
palvelujen johtamiseen (Narinen 2003). Taloushallinnon koulutusta tulee saada
jo ennen esimiestöiden aloitusta, koska se koetaan vaikeana tehtäväalueena (McCallin
& Frankson 2010, Bondas 2006) Sairaanhoitaja koulutuksessa taloushallintoa
ei opiskella. Terveystieteiden maisterit opiskelevat yliopistosta riippuen
pakollisina tai vapaaehtoisina opintoina esimerkiksi terveystaloutta,
taloushallintoa tai budjetointia. Opiskelijan panostuksen määrä näissä opinnoissa
riippuu opetussuunnitelman lisäksi tietenkin omasta mielenkiinnosta, ajankäytön
mahdollisuuksista ja ehkä myös tarjonnasta.
Miksi kirjoitan tästä aiheesta?
Taloushallinto on tänä päivänä mielestäni yksi haasteellisimmista
osa-alueista hoitotyön johtajuudessa.
Hoitotyön johtajan tehtävät ja vaatimukset ovat
muuttuneet. Mielikuva esimerkiksi osastonhoitajasta työvuorojen
suunnittelijana, vuosilomalistojen laatijana ja osastotuntien ynnä muiden
palaverien organisoijana on vanhanaikainen. Osastonhoitajan työnkuva on
monipuolinen ja vastuualueet ovat laajat. Mitä ylemmäs terveydenhuollon
johtajana etenet, sitä vaativammaksi työn sisältö muuttuu. Useimmat hoitotyön johtajat kohtaavat työssään
budjettivastuun ja osa jopa osallistuu sen laadintaan. Käydään keskusteluja
henkilöstökuluista ja säästövelvoitteista, toisaalta kehittämisvaateista ja
prosessien tehostamisesta. Jo vuosittain laadittavan toimintakertomuksen ja
toimintasuunnitelman kirjoittamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan taloushallinnan
osaamista. Pitää todella ymmärtää mistä menot ja tulot muodostuvat, jotta
niihin voisi omilla ratkaisullaan johtajana vaikuttaa haluttuun suuntaan.
Jokaisen hoitotyön johtajan tulee osaltaan olla aktiivinen,
jotta voisi kehittyä tällä osa-alueella ja olla kilpailukykyinen. Suurimmat
terveydenhuollon organisaatiot tarjoavat talonsisäisiä koulutuksia, ja jos
eivät järjestä, niitä kannattaa pyytää. Avoimet yliopistot järjestävät
taloushallintoon liittyviä opintokokonaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille.
Myös käytäntö opettaa. Useammalla organisaatiolla on talousosaajat palkattuna
tukemaan johtoa. Yhteistyö heidän kanssaan tukee omaa oppimista ja
taloushallinnon laaja-alaisempaa ymmärtämistä.
Kohdatessani itse jatkuvasti lisääntyviä haasteita
esimiestehtävissä, joihin ei aikaisempi kokemukseni riittänyt, olen
aktiivisesti pyrkinyt hankkimaan itselleni lisäkoulutusta. Viime keväänä
osallistuin Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä
toteutettuun yliopistolliseen johtamiskoulutuksen ja -tutkimuksen
kokonaisuuteen (MediMerc), johon kuului kustannuslaskennan ja budjetoinnin
kurssi (2 op), jossa terveydenhuollon taloutta lähestyttiin intensiivisten
seminaari-iltapäivien sekä oppimistehtävän kautta. Tehtävän aiheena oli
vaatimattomasti laatia budjetti erään yliopistollisen keskussairaalan
toimialueelle vuodelle 2016. Toimialueen onneksi, heidän ei tarvitse ottaa
tuloksiamme käyttöön, vaikka kuulemma hienosti onnistuimmekin tehtävässä.
Kurssi oli erittäin antoisa ja suosittelen vastaavia jokaiselle hoitotyön
esimiehelle, vaikka muistin virkistykseksi. Koskaan ei voi olla liian hyvä.
Emmehän me edes vielä tiedä, mitä haasteita SOTE-uudistus tuo myös hoitotyön
johdolle.
Tuominen Outi, Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen
laitos
Lähteet:
Drach-Zahavy A & Dagan E. 2002. From caring to managing and beyond: an
examination of the head nurse*s role. Journal of Advance Nursing 38(1), 19 – 28.
Locke R, Leach C, Kitsell F & Griffing J. 2011. The impact on the
workload of the ward manager whit the introduction of administrative
assisstants. Journal of Nursing Manager 19(2), 177 – 185.
McCallin A & Frankson C. 2010. The role of the charge nurse
manager: a descriptive explorato-ry
study. Journal of Nursing Management 18, 319 – 325.
Narinen A. 2003. The Content of the
Nurse Manager's Work in Finland. Nordic Journal of Nursing Research 23(1):
16-20.
Bondas T. 2006. Paths to nursing
leadership. Journal of nursing management 14(5): 332-339.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.