tiistai 30. kesäkuuta 2015

Hoitotyön johtamisessa tarvitaan talousosaamista

Hoitotyön johtajuus ja johtajuuden tulevaisuus ovat herättäneet paljon keskustelua. Julkisuudessa on keskusteltu hoitajataustaisen johtajuuden rajoista (HS 12.3.2014) ja mahdollisuuksista (TEHY 2014 ). Suomen sairaanhoitajaliitto ry, SuPer, Tehy, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry sekä Hallintoylihoitajat ry ovat yhteistyössä laatineet hoitotyön johtamisen valtakunnalliset linjaukset. Linjauksen mukaan hoitotyön johtajia tarvitaan muun muassa varmistamaan riittävät hoitotyön voimavarat sekä vastaamaan hoitotyön kehittämisestä ja tutkimusedellytyksistä sekä johtamaan hoitotyön toimintaa, taloutta ja henkilöstöä toimialueellaan jotta voisivat varmistaa asiakaslähtöiset, vaikuttavat, turvalliset ja kustannustehokkaat palvelut (Taja 2014). Hoitotyön johtajan tehtävistä useimmat ovat liitettävissä hoitajataustaisen johtajan osaamiseen. Hoitotyön tehtävien suunnittelu (Drach-Zahavy & Dagan 2002, Locke ym. 2011) ja niihin liittyvät hallinnolliset työt ovat osa hoitotyön esimiehen päivittäistä työtä.

Hoitotyön johtamista tarvitaan myös talouden ja kustannustehokkaiden palvelujen johtamiseen (Narinen 2003). Taloushallinnon koulutusta tulee saada jo ennen esimiestöiden aloitusta, koska se koetaan vaikeana tehtäväalueena (McCallin & Frankson 2010, Bondas 2006) Sairaanhoitaja koulutuksessa taloushallintoa ei opiskella. Terveystieteiden maisterit opiskelevat yliopistosta riippuen pakollisina tai vapaaehtoisina opintoina esimerkiksi terveystaloutta, taloushallintoa tai budjetointia. Opiskelijan panostuksen määrä näissä opinnoissa riippuu opetussuunnitelman lisäksi tietenkin omasta mielenkiinnosta, ajankäytön mahdollisuuksista ja ehkä myös tarjonnasta.

Miksi kirjoitan tästä aiheesta?  Taloushallinto on tänä päivänä mielestäni yksi haasteellisimmista osa-alueista hoitotyön johtajuudessa. Hoitotyön johtajan tehtävät ja vaatimukset ovat muuttuneet. Mielikuva esimerkiksi osastonhoitajasta työvuorojen suunnittelijana, vuosilomalistojen laatijana ja osastotuntien ynnä muiden palaverien organisoijana on vanhanaikainen. Osastonhoitajan työnkuva on monipuolinen ja vastuualueet ovat laajat. Mitä ylemmäs terveydenhuollon johtajana etenet, sitä vaativammaksi työn sisältö muuttuu. Useimmat hoitotyön johtajat kohtaavat työssään budjettivastuun ja osa jopa osallistuu sen laadintaan. Käydään keskusteluja henkilöstökuluista ja säästövelvoitteista, toisaalta kehittämisvaateista ja prosessien tehostamisesta. Jo vuosittain laadittavan toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman kirjoittamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan taloushallinnan osaamista. Pitää todella ymmärtää mistä menot ja tulot muodostuvat, jotta niihin voisi omilla ratkaisullaan johtajana vaikuttaa haluttuun suuntaan.

Jokaisen hoitotyön johtajan tulee osaltaan olla aktiivinen, jotta voisi kehittyä tällä osa-alueella ja olla kilpailukykyinen. Suurimmat terveydenhuollon organisaatiot tarjoavat talonsisäisiä koulutuksia, ja jos eivät järjestä, niitä kannattaa pyytää. Avoimet yliopistot järjestävät taloushallintoon liittyviä opintokokonaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille. Myös käytäntö opettaa. Useammalla organisaatiolla on talousosaajat palkattuna tukemaan johtoa. Yhteistyö heidän kanssaan tukee omaa oppimista ja taloushallinnon laaja-alaisempaa ymmärtämistä.

Kohdatessani itse jatkuvasti lisääntyviä haasteita esimiestehtävissä, joihin ei aikaisempi kokemukseni riittänyt, olen aktiivisesti pyrkinyt hankkimaan itselleni lisäkoulutusta. Viime keväänä osallistuin Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä toteutettuun yliopistolliseen johtamiskoulutuksen ja -tutkimuksen kokonaisuuteen (MediMerc), johon kuului kustannuslaskennan ja budjetoinnin kurssi (2 op), jossa terveydenhuollon taloutta lähestyttiin intensiivisten seminaari-iltapäivien sekä oppimistehtävän kautta. Tehtävän aiheena oli vaatimattomasti laatia budjetti erään yliopistollisen keskussairaalan toimialueelle vuodelle 2016. Toimialueen onneksi, heidän ei tarvitse ottaa tuloksiamme käyttöön, vaikka kuulemma hienosti onnistuimmekin tehtävässä. Kurssi oli erittäin antoisa ja suosittelen vastaavia jokaiselle hoitotyön esimiehelle, vaikka muistin virkistykseksi. Koskaan ei voi olla liian hyvä. Emmehän me edes vielä tiedä, mitä haasteita SOTE-uudistus tuo myös hoitotyön johdolle.

Tuominen Outi, Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Lähteet: 

Drach-Zahavy A & Dagan E. 2002. From caring to managing and beyond: an examination of the head nurse*s role. Journal of Advance Nursing 38(1), 19 – 28.

Locke R, Leach C, Kitsell F & Griffing J. 2011. The impact on the workload of the ward manager whit the introduction of administrative assisstants. Journal of Nursing Manager 19(2), 177 – 185. 

McCallin A & Frankson C. 2010. The role of the charge nurse manager:  a descriptive explorato-ry study. Journal of Nursing Management 18, 319 – 325.

Narinen A. 2003. The Content of the Nurse Manager's Work in Finland. Nordic Journal of Nursing Research 23(1): 16-20.

Bondas T. 2006. Paths to nursing leadership. Journal of nursing management 14(5): 332-339.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti