Sivut

tiistai 16. syyskuuta 2014

Sairaanhoitajan laajavastuiset tehtäväkuvat ja urakehitysmahdollisuudet


Sairaanhoitajien työnkuvien kehittäminen ja laajentaminen sekä kliinisten urakehitysmahdollisuuksien luominen ovat ajankohtaisia aiheita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tästä kertoi Sairaanhoitajaliiton elokuussa Helsingissä järjestämän kahdeksannen APN-konferenssin ennätyksellinen osallistuja- ja esitysmäärä. Osallistujia oli noin 750 neljästäkymmenestä eri maasta ja suullisia esityksiä kongressissa kuultiin noin 180 ja postereita nähtiin lähes 300. Kyseessä oli Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton, ICN:n, Advanced Practice Nursing -verkoston kongressi, joka kokosi sairaanhoitajia yhteen oppimaan toisiltaan, jakamaan tietoa ja verkostoitumaan. 

ICN on määritellyt APN-sairaanhoitajan seuraavasti: rekisteröity sairaanhoitaja, joka on hankkinut asiantuntijan tietoperustan, monimuotoiset päätöksentekotaidot ja vankan kliinisen osaamisen. Työtehtäviin vaikuttaa niin toimintaympäristö kuin maakin, jossa työskennellään. Maisteritason koulutusta suositellaan.

Suomalainen virallinen käsitteistö ja nimikkeistö ovat vasta kehittymässä. Sairaanhoitajaliitossa toimii tällä hetkellä asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on määritellä, mitä APN tarkoittaa suomalaisessa terveydenhuollossa; ketkä ovat APN-sairaanhoitajia ja mitkä ovat heidän osaamisvaatimuksensa. Lisäksi ryhmän tarkoituksena on visioida näiden APN-tehtävien tulevaisuutta ja esittää suosituksia muuan muassa niihin liittyvään koulutukseen ja lainsäädäntöön.

Konferenssin aikaan suomalaisessa mediassa eniten näkyvyyttä saivat ”reseptihoitajat”, joista esimerkiksi Helsingin Sanomat (20.8.14) kirjoitti. Nimitys ei tee oikeutta sairaanhoitajien osaamiselle eikä sen toivoisi leviävän yleisessä ammatillisessa kielenkäytössä. Vaikka APN-nimike viittaakin kirjoon sairaanhoitajien laajennettuja tehtäväkuvia ja nimikkeiden käyttö on kirjavaa kansainvälisesti on mahdollista saada aikaan kansainvälinen konsensus eri nimikkeiden käytössä (Jokiniemi ym. 2012). Kliininen toiminta ja sen kehittäminen, kouluttaminen, tutkimus, konsultointi ja johtaminen näyttäytyivät APN-roolien toiminta-alueina, jotka painottuvat joustavasti eri toimintaympäristöjen tarpeiden sekä tekijöidensä osaamisen ja vahvuuksien mukaan.

APN-toiminta on Suomessa vielä melko uutta. Erikoissairaanhoidossa edelläkävijänä on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS), jossa hoitotyön kliininen asiantuntija -nimikkeellä toimivia sairaanhoitajia on jo peräti neljätoista. Lisäksi APN-toimintaa on röntgenhoitajilla, fysioterapeuteilla ja bioanalyytikoilla. Sairaanhoitajien ammattiuramalliin pohjautuvien työnkuvien kehittäminen aloitettiin HUSissa jo 2000-luvun alussa pienimuotoisella pilotilla ja positiivisten kokemusten karttuessa toimintaa on laajennettu. Pätevyysvaatimuksina on kliinisen osaamisen lisäksi maisterin tutkinto.

APN-toiminnan onnistumiseksi toimenkuvan pitää olla hyvin määritelty ja tehtäväalueen selvästi kuvattu. APN-sairaanhoitajan aiempi työkokemus tulee huomioida maisteritason koulutuksen lisäksi. Lisäksi vaaditaan tietynlaisia ominaispiirteitä: taitavuutta, itseluottamusta, luotettavuutta, luovuutta ja empatiakykyä. Toiminnan keskiössä on potilaiden laadukkaan hoidon turvaaminen.  Tavoitteena on kehittää hoitotyön käytäntöjä ja hoitohenkilökunnan osaamista, ja siten sitouttaa kokenutta hoitohenkilökuntaa pysymään kliinisessä työssä. Positiivisia vaikutuksia on todettu potilaiden, toimintatapojen, henkilökunnan ja organisaatioiden näkökulmista tarkasteltuna: hoidon laadun paranemista, toimintatapojen kehittymistä, henkilökunnan osaamisen vahvistumista ja työtyytyväisyyden lisääntymistä. APN-toiminta on myös yksi organisaation menestystekijöistä ja nostaa hoitotyön profiilia. (Jokiniemi ym. 2012).

Suomessa tehty kartoitus sairaaloissa työskentelevistä APN-sairaanhoitajista vahvistaa, että mahdollisimman laaja yksimielisyys toiminnan ominaispiirteistä, tavoitteista, osaamis- ja koulutusvaatimuksista edistää toimenkuvan menestyksekästä toteutusta ja soveltamista. (Jokiniemi ym. 2014).

Joko sinun työpaikallasi on APN-sairaanhoitajia?

Satu Rauta
esh, TtM, Hoitotyön kliininen asiantuntija
HUS Hyks Operatiivinen  tulosyksikkö
satu.rauta@hus.fi


Lähteet:

Kansainvälinen Sairaanhoitajaliitto. ICN / Nurse Practicioner / Advanced Practice Nursing Network. http://international.aanp.org/


Jokiniemi, K., Haatainen, K. & Pietilä, A-M. 2014. From challenges to advanced practice registered nursing role development. Qualitative interview study. International Journal of Nursing Practice. doi:10.1111/ijn.12334

Jokiniemi, K., Pietilä, A-M., Kylmä, J. & Haatainen, K. 2012. Advanced nursing roles: A systematic review. Nursing & Health Sciences. 14 (3), 421–431.

3 kommenttia:

  1. Mielenkiitoinen ja kannatettava kehityssuunta. Mitkä ovat mielestäsi keskeiset haasteet APN hoitajien käytännön työssä? Löytyykö riittävästi tukea johdosta ja henkilökunnasta?

    VastaaPoista
  2. Hei!
    Pahoittelen vastauksen viivästymistä.
    APN-toiminnan tulisi mielestäni lähteä organisaation tarpeista, ja organisaatiohan on olemassa potilaita/asiakkaita varten. Ei toiminta voi edes alkaa ilman johdon tukea, koska eihän yksittäinen sairaanhoitaja voi vain halutessaan ryhtyä APN-sairaanhoitajaksi.
    Kollegoiden tuki tulee varmasti sen myötä, että toiminta osoitetaan vaikuttavaksi. Tulee todentaa, että APN-toiminnalla on positiivisia vaikutuksia potilaiden näkökulmasta tarkasteltuna.
    Haasteita varmasti riittää. Ensimmäiset APN-sairaanhoitajat ovat suunnannäyttäjiä ja tärkeitä roolimalleja toimintaa luotaessa. Haasteena näen konsensuksen saavuttamisen toiminnan päämääristä, keinoista ja sen arvioinnista yleensä. Kun on yhteiseet rakenteet ja käsitys siitä, mitä tämä laajavastuinen hoitotyö tarkoittaa ja relevanttia koulutusta on tarjolla, niin toiminta kyllä lunastaa paikkansa.

    yst. terv. Satu Rauta

    VastaaPoista
  3. Työskentelen maassa, jossa tämä APN-tyyppinen toiminta on arkipäivää ja näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Oman motivaation ja urakehityksen kannalta on hienoa, että on aina uusi level, minne ponnistaa ja haastaa itsensä sairaanhoitajasta ylemmille tasoille, pysyen samalla käytönnön työssä ja auttaen nuorempia kollegoja. Tämä näkyy myös hoitajien osaamisessa, kun saatavilla on aina asiantuntija-apua ja mahdollisuus kysyä, kehittyvät taidot ja tiedot läpi uran ja etenkin ensimmäisten vuosien aikana.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.